MIRA V KÄVI TÄÄLLÄ (The xx - Crystalised)

Meiän juhannus oli tässä, älyttömän kuuma ja kuvattu. Tykkäsin. Ja nyt normiarki taas börjar, kattelin kun mira vielä sano että pianhan me taas nähdään nii kalenteria ja pläräilyltäni totesin että pian=10vk*=70pv* (*noin)

"juhannus on meillä herttainen.."

why do u look so sad..

Tää ei ollu nyt ensimmäinen eikä varmaan viimeinen kun joku tuntematon tai tutumpi tätä ihmettelee! Näytänkö oikeasti, en tiedä, kai, ainakin muitten silmään kun pitää niin avoimesti tulla lässyttämään. Ensi maininta mun surullisuudesta kantaa ala-asteelle kun eräs opettajista joka ei mua koskaan edes opettanu mainitsi ystävälleni että "Tiedätkö miks toi näyttää niin surulliselta? Onko sillä perhe-ongelmia?". Siitä lähtien näitä on tullu milloin mistäkin.
Olo ei varsinaisesti ole kyllä surullinen, kai sellaista tasaisen masentavaa aikaa ollu mutta en ikinä kuvittelis että se jotenki vaikuttais mun ilmeeseen.
Tänään tuon kysymyksen laukassu heppu oli keski-iän tienoilla ollut juoppo(?) joka tuli siinä mun vieressä olleeseen penkkiin nojaamaan ja kysäisi, kun ei mulla olis syytä olla surullinen kun olen kuulemma ihan kauniskin.. vastasin ihan että miks hymyillä ilman aihetta ja se niin ihasteli kuinka esitinkin hyvän kysymyksen ja häipy. Mutta niin idiootti kun mun mieli onkin niin mä jäin tätä mun surullismielistä ilmettä miettimään, olis saanu viedä sen ajatuksen mukanaan, yhtään olis kiinnostanu!
Nyt sitten palattua selasin vanhoja kuvia joissa en hymyile (niitä on aika vähän, yleensä jonkilainen typerä ilme pitää olla jos ei hymyile), ja en osaa kertoa että näytänkö surulliselta, mutta mua nyt vaan vaivaa ajatus että ajatteleeko KAIKKI että 'voivoi tuo on surullinen, liekkö perhe-ongelmia..'
Viittis turhaan hymyilläkkään kun siihen harvoin on syytä yksin ulkona ollessa..